Ensimmäiset kaksi viikkoa Limassa hujahtivat nopeasti. Yhden viikon lomailin ja maanantaina 1.2. aloitin Cuna Nazarethissa. Aluksi olen tutustunut ihmisiin ja paikkoihin. Tankeroespanjallani kyselen kaikkea mahdollista mutta älyän välillä olla ihan hiljaakin kun huomaan että näiden täytyy ehtiä tehdä omia töitään. Aina tavatessa tai erotessa toivotetaan hyvät päivät ja pussataan mutta vain yhdelle poskelle.
Päiväkodin lapset ovat kesälomalla 14.3. asti, joten täällä on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Teemme työsuunnitelman aina kuukaudeksi kerrallaan. Helmikuun työskentelen Cunassa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 9-16, Traperialla Pachacamacissa keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-16. Traperia, kierrätyskeskus sijaitsee Pachacamacissa jonne on matkaa Cunasta 15 kilometriä, Liman keskustasta 35 kilometriä. Maaliskuussa kun lapset palaavat päiväkotiin työskentelen enemmän Cunassa. Työmatka kotiovelta Cunalle sujuu reilussa tunnissa kahdella eri bussilla.
Cunan toimistopuolella työskentelevät Anita joka on vastuussa Cunan toiminnasta (responsable de la Cuna Nazareth), pedagoginen johtaja Hilda (director educativa), jokapaikan höylä Juanita (logistica) ja sosiaalityöntekijä Carmen, kaikkien pomo (presidenta de la Cuna Nazareth y asistenta social). Carmen on toiselta ammatiltaan liikunnanopettaja. Päiväkodin opettajat ovat kesälomalla joten en ole vielä tavannut heitä. Helmikuussa Carmen haastattelee Cunassa maaliskuussa aloittavia uusia lapsia ja heidän vanhempiaan. Hilda kirjoittaa todistuksia lapsille jotka siirtyvät täältä kouluun. Limassa täytyy kuulemma olla todistus päiväkodista jotta voi mennä kouluun. En ole ihan varma ymmärsinkö tän jutun oikein, mut anyway todistuksia täällä on kirjoiteltu kovasti. Ihastuttavan Juanitan kanssa toimitan kaikenlaisia pikkuasioita. Yks hauskimmista jutuista on kun käydään hakemassa ruokaa koko sakille läheisistä ravintoloista.
Toimiston perällä on huone täynnä Suomesta lähetettyjä vaatteita. Toimiston katolla on lisäksi huone täynnä tavaraa ja kenkiä. Aamupäivisin lajittelemme Juanitan, kanssa vaatteita, kenkiä ja tavaroita: Cunan lapsille ja vanhemmille, lämpimiä vaatteita Punoon, Traperialle, jne. Käyttökelvottomat vaatteet kirjataan ylös ja laitetaan pussiin jonka viranomaiset aikanaan tarkistavat. Yhtään vaatetta ei saa heittää roskikseen ennen kuin viranomainen on ne tarkistanut. Ja tämä koskee siis näitä Suomesta lahjoitettuja vaatteita. Suurin osa vaatteista oli suhteellisen hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Ihmetytti kuitenkin miksi ihmiset lähettävät näin kauas myös rikkinäisiä käyttökelvottomia vaatteita. Sama ilmiö tuli vastaan Traperialla tavaroita lajitellessa. Järjetöntä maksaa rahtikulut siitä että tänne tuodaan käyttökelvotonta tavaraa!
Traperialle saan kuljetuksen Cunasta pakettiautolla, matka sinne kestää noin 40 minuuttia-tunnin, riippuen ruuhkista. Traperia on kierrätyskeskus jonka yhteydessä on myös myymälä. Siellä työskentelevät Manuel, Carlos, Alejandro, Ruber, Juanita ja Sixta. Työskentelytiloja on puusepälle, elektronisten laitteiden korjaukseen + normit vaate- ja tavaralajittelut. Traperia sijaitsee hieman syrjässä asiakasvirtoja ajatellen, joten kaupassa ei kuulemma ihan kauhia kuhina käy. Traperia lahjoittaa 10% myyntituloistaan Cunalle.
Ja hei ihmiset siellä Suomessa! Olkaa niin kilttejä että lahjoitatte keräyksiin vain puhdasta, ehjää tavaraa. Sellaista jota itsekin voisitte käyttää. Ei se risa paita, pariton sukka tms. ole täällä yhtään käyttökelpoisempi kuin Suomessa. Tuntuu aika älyttömältä lajitella täällä käyttökelvotonta tavaraa josta on maksettu rahdit ym. jotta se on saatu Peruun. En olis ikinä Suomessa uskonut että tänne tuodaan käyttökelvotonta tavaraa!
Traperian autolla noudetaan Liman alueelta lahjoituksia. Perjantaina olin mukana kun haettiin patja ja muutama muu pikku tavara Surcosta. Kohtalaisen lämmin aamupäivä ilmastoimattomassa autossa, huhhuh…
Tällaisia töitä ekalla viikolla, katsellaan mitä tuleman pitää seuraavilla!
Pääsky Perussa 
Tänä aamuna lehdessä oli seuraava tieto laista, jota on jo valmisteltu yli vuosi:
”Uuden lain myötä tekstiilejä ei saa päätyä kaatopaikalle. Tekstiilejä ei kannata heittää sekajätteeseen, jos ne voi viedä muuhun hyötykäyttöön. Käyttökelpoiset tekstiilit voi viedä esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille.
Moni on tainnut ymmärtää niin, että käyttökelvottomat tekstiilit ohjataan hyväntekeväisyysjärjestöille!
Harmi, että vastaanottajia aliarvioidaan tällä tavalla.
Kaikesta huolimatta – työniloa ja kiitos valaisevasta postauksesta!
TykkääLiked by 2 people
Kiitos selvästä ja eritteleväsä kirjoituksesta Nyt täällä tiedetään missä siellä mennään helmikuussa! Tuo asiallinen kommentti suomalaisille Emmauksen kierrätykseen viemistä käytetyistä vaatteista oli tärkeä! Tämä koskee varmasti kaikkea kierrätystä! Hauska oli myös tutustua henkilökuntaan ja työtovereihin ja kuvat kertovat aina ennemmän kuin tuhat sanaa!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos!
TykkääTykkää
Paikalliset täällä ei tietenkään ota asiaa puheeksi. Mut mun oli pakko ihmetellä ääneen muutaman päivän jälkeen kun tuntui että liian usein kädessä oli rikkinäinen, likainen tavara.Mukavaa viikkoa sinne!
TykkääTykkää
Mielenkiintoista! Kiitos T-K! Hyvää jatkoa!
TykkääTykkää
Kiitos Matti! Mukavaa talvista viikkoa sinne!
TykkääTykkää